Hyperspectral Remote Sensing of Coastal Environment

Remotely sensed earth observation (EO) has revolutionized our understanding of our dynamic environment. Hyperspectral remote sensing is, in many ways, the ultimate optical remote sensing technology. Hyperspectral remote sensing is suited especially well for environmental studies due to it’s capability to discriminate between species and quantify the abundance of different materials and chemicals. In this thesis remote sensing methods for hyperspectral data, applicable in environmental monitoring of coastal environment are developed and tested.The planning of hyperspectral flight campaign HYPE08 in South-West Finland raised the need to validate and develop data processing methods for HYPE08 as well as for future hyperspectral flight campaigns. The research presented in this thesis can be largely considered as a response to this need. The study concentrates on four main topics: wetlands mapping, benthic mapping, water quality and atmospheric correction. The study was done using airborne hyperspectral data and field spectroscopy measurements.The results of this study emphasize the importance of local calibration and validation of methods used. Water quality retrieval algorithms developed in local environmental conditions outperformed those validated elsewhere. The results also show that hyperspectral remote sensing of benthic cover types is limited to rather shallow areas, indicating the need to use state of the art methodology in order to increase operational depth range. The proposed atmospheric correction algorithm produced very good results. The accuracy of model-based algorithm increases when Empirical-Line (EL) correction using spectral field measurements was applied to spectra generated by the model

Etäkokoukset ja etäosallistuminen osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa : Työryhmän mietintö

Tietoliikenneyhteyksien ja kokouspalveluiden kehitys sekä yhteisöjen ja niiden osakkaiden ja jäsenten valmiudet ja osaaminen näiden palveluiden käyttämiseen kehittyvät niin, että etäosallistuminen ja kokouksen järjestäminen pelkästään kokouksen aikana verkossa tarjoavat jo nyt usein käyttökelpoisen vaihtoehdon perinteiselle kokoukselle yhteisön päätöksenteon järjestämiseksi ja osakkaiden ja jäsenten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Toisaalta voimakkaasta kehityksestä huolimatta kaikilla yhteisöillä ja niiden osakkailla tai jäsenillä ei ole vielä valmiuksia tällaisen päätöksenteon järjestämiseen tai siihen osallistumiseen. Työryhmä selvitti laajasti etäkokousten sallimisen ja etäosallistumisen helpottamisen tarpeita yhtiökokouksiin ja osuuskunnan kokouksiin liittyen. Työryhmä ehdottaa kokonaan etänä, ilman kokouspaikkaa, pidettävien yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten sallimista. Edellytyksenä on, että kaikilla etäkokoukseen osallistuvilla osakkeenomistajilla tai jäsenillä on täysimääräiset osallistumisoikeudet ja että tällainen kokous on sallittu yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Lisäksi ehdotetaan hybridikokouksia koskevien vaatimusten selventämistä siten, että kokouspaikalla ja sen ulkopuolelta osallistuvilla osakkailla tai jäsenillä on hybridikokouksessa täysimääräiset osallistumisoikeudet. Hallitus voisi päättää hybridikokouksesta ja siitä voisi myös määrätä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä (muutos enemmistöpäätöksellä). Lisäksi mietinnössä esitellään kaksi täydentävää sääntelyvaihtoehtoa hybridikokousten yleistymisen nopeuttamiseksi pörssi- ja First North -yhtiöissä. Vähintään 30 osakehuoneiston asunto-osakeyhtiössä kolmen osakkaan vaatimuksesta pitäisi järjestää hybridiyhtiökokous. Lisäksi ehdotetaan täydentävien etäosallistumiskeinojen selventämistä (mm. ennakkoäänestyksen käytön helpottaminen)

Climate Mitigation in the Least Carbon Emitting Countries : Dilemmas of Co-benefits in Cambodia and Laos

Development has entered a time where it cannot be thought of without reference to climate change. While historically development in the industrialized countries has to a great extent been driven by a fossil fuel based economy, this option is no longer seen as viable for developing countries, which are expected to pursue different pathways of development. At the same time, the impacts of a changing climate affect the poorest countries and populations disproportionately, and multilateral policy declarations signed by most countries underline that there must be an effort to prevent and mitigate this. The effects of climate change onto development policies and practice is also reflected in donor countries’ change in perception. Donor countries have begun increasingly integrating climate change objectives into development cooperation programmes and official development assistance (ODA). While significant in terms of discontinuing support to fossil fuels and attempting to increase resilience, this trend also brings into the fore new dilemmas. The main dilemma which emerges – and is explored further in this book – is when development cooperation finance is used in the least developed countries for projects and policies which are principally oriented towards climate change mitigation.This e-book has been carried out under the COOL-project (Adequacy of Climate Change Mitigation Initiatives in Laos and Cambodia: Comparing Options and Analysing Obstacles in Local Context), a commissioned research funded by the Ministry of Foreign Affairs of Finland

Climate Mitigation in the Least Carbon Emitting Countries – Dilemmas of Co-benefits in Cambodian and Laos

Development has entered a time where it cannot be thought of without reference to climate change. While historically development in the industrialized countries has to a great extent been driven by a fossil fuel based economy, this option is no longer seen as viable for developing countries, which are expected to pursue different pathways of development. At the same time, the impacts of a changing climate affect the poorest countries and populations disproportionately, and multilateral policy declarations signed by most countries underline that there must be an effort to prevent and mitigate this. The effects of climate change onto development policies and practice is also reflected in donor countries&rsquo; change in perception. Donor countries have begun increasingly integrating climate change objectives into development cooperation programmes and official development assistance (ODA). While significant in terms of discontinuing support to fossil fuels and attempting to increase resilience, this trend also brings into the fore new dilemmas. The main dilemma which emerges &ndash; and is explored further in this book &ndash; is when development cooperation finance is used in the least developed countries for projects and policies which are principally oriented towards climate change mitigation.</span

Energy, Environment and Livelihoods in the Lao PDR : Results from a 2011 Household Survey

This report presents the main results of a household survey collected in 2011. The data was originally collected for FFRC project Interlinkages between energy and livelihoods - Data, training and Scenarios for sustainable energy planning in Laos (INES), funded by the Energy and Environment Partnership (EEP) with the Mekong Region, financed by the Ministry for Foreign Affairs of Finland and the Nordic Development Fund. The demographic profile of the households was surveyed first. The actual questions were related to the following topics: (1) household assets, (2) livelihood activities, (3) income and liabilities, (4) food security and (5) survival strategies, (6) energy use; and (7) environment. This publication is also organized according to these research themes. While the section exploring residential energy use was fairly extensive and utilized throughout the project, the other themes received less attention. The main reason for compiling this e-book was to disseminate all the key results from the survey, especially those with little publicity so far. Similar, recent household level data from Laos is not currently available from any other sources, as far as we know. Thus, this e-Book report provides unique results on the Laotian society and economy based on the household survey findings

Future Energy Demand in Laos : Scenario Alternatives for Development

Energy production in Laos is still dominated by traditional fuels. Fuelwood in the main source of energy and most of the energy is consumed at households for cooking. Increase in the number of cars and motorbikes is rapidly increasing the use of imported petroleum products. Electrification is one of the central targets of the Lao government. The electrification rate has increased fast in Laos and in the year 2010 over 70 % households had electricity supply. The target is to have 90 % access to electricity by the year 2020. The World Bank regards the electrification of Lao PDR to be a success story (World Bank 2012). This paper deals with the present and future energy consumption in Laos. First the historical trends of energy use in different sectors are analysed. The future scenarios are constructed using LaoLinda model. Four different future alternative development paths are analysed using the model results. The energy use data source for the analysis is from the Ministry of Energy and Mines (MEM) of Lao PDR. Economic and other data is from the Department of Statistics of Lao PDR

Valtion omistajaohjauksen arviointi = Utvärdering av statens ägarstyrning = Evaluation of government ownership steering

Valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät noin 52 000 henkilöä Suomessa. Näistä yrityksistä valtio omistaa vähintään 50 prosenttia. Valtion omistajaohjauksen piirissä olevat yhtiöt on jaettu kolmeen pääryhmään: kaupallisesti toimiviin finanssi-intressin tai strategisen intressin yhtiöihin sekä valtionhallinnon erityistehtäviä toteuttaviin yhtiöihin. Oheisen arvioinnin tavoitteena on ollut arvioida vuoden 2004 jälkeen harjoitetun omistajaohjauksen toimivuutta ja tehtyjä uudistuksia. Arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu myös valtio-omisteisten yhtiöiden tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä vertailtu Suomen omistajaohjauksen ja omistajapolitiikan kehitystä valittuihin EU-maihin. Tehdyn arvioinnin perusteella omistajaohjausta koskevat rakenteelliset uudistukset ovat toimineet hyvin eikä nykyisissä omistajaohjauksen rakenteissa esiinny merkittäviä muutostarpeita. Arvioinnin perusteella valtion omistajaohjauksen operatiivinen toimeenpano on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut ammattimaisemmaksi. Omistajaohjauksen tunnistetut haasteet koskevat eri politiikka-alueiden välisiä ristiriitoja ja korostuvat tapauksissa, jossa valtion substanssipolitiikassa tavoiteltavat uudistukset eivät ole yhteneväisiä omistajapoliittisten tavoitteiden kanssa. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa yhteistä suunnittelua ja dialogia eri ministeriöiden välillä sekä eri politiikkanäkökulmat yhdistävää vahvempaa ohjausta myös poliittisella tasolla

Valtion omistajaohjauksen arviointi

Valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät noin 52 000 henkilöä Suomessa. Näistä yrityksistä valtio omistaa vähintään 50 prosenttia. Valtion omistajaohjauksen piirissä olevat yhtiöt on jaettu kolmeen pääryhmään: kaupallisesti toimiviin finanssi-intressin tai strategisen intressin yhtiöihin sekä valtionhallinnon erityistehtäviä toteuttaviin yhtiöihin. Oheisen arvioinnin tavoitteena on ollut arvioida vuoden 2004 jälkeen harjoitetun omistajaohjauksen toimivuutta ja tehtyjä uudistuksia. Arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu myös valtio-omisteisten yhtiöiden tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä vertailtu Suomen omistajaohjauksen ja omistajapolitiikan kehitystä valittuihin EU-maihin. Tehdyn arvioinnin perusteella omistajaohjausta koskevat rakenteelliset uudistukset ovat toimineet hyvin eikä nykyisissä omistajaohjauksen rakenteissa esiinny merkittäviä muutostarpeita. Arvioinnin perusteella valtion omistajaohjauksen operatiivinen toimeenpano on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut ammattimaisemmaksi. Omistajaohjauksen tunnistetut haasteet koskevat eri politiikka-alueiden välisiä ristiriitoja ja korostuvat tapauksissa, jossa valtion substanssipolitiikassa tavoiteltavat uudistukset eivät ole yhteneväisiä omistajapoliittisten tavoitteiden kanssa. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa yhteistä suunnittelua ja dialogia eri ministeriöiden välillä sekä eri politiikkanäkökulmat yhdistävää vahvempaa ohjausta myös poliittisella tasolla

Factors promoting hunting groups’ sustainable harvest of moose in a co-management system

Collaboration between and within management levels and involvement of local communities (co-management) increases sustainable management of natural resources. In Finland, moose (Alces alces) are harvested by hunting groups within a co-management system, providing meat and social benefits. We computed the 14-year change in moose harvest (2007–2020) for 4320 hunting groups. Moose harvest declined on average 1.1% per year, but with substantial variation in moose harvest changes between the hunting groups. We extracted information describing the collaboration between the hunting groups, their democratic status as well as leader dynamics, and the year of establishment. A hunting group’s moose harvest was more stable (i.e. declined less) when the hunting group was (1) established a longer time ago; (2), had more changes in leadership over time, but did not depend on collaboration with other local hunting groups (in terms of jointly holding moose hunting licenses), whether the hunting group was a registered society (presumed to be more democratic than a non-registered one) or had consecutive leaders that shared a surname (presumed to be related). We conclude that encouraging resource users’ early establishment in groups and groups’ long-term persistence and promoting democratic leadership roles improves stable benefits from a natural resource in a co-management system